
Jätevedessä ja puhdistamolietteessä piilee uutta arvoa, jota ei vielä hyödynnetä.
Olemme tutkineet LUT-yliopistossa uusia käsittelytekniikoita jätevedenpuhdistukseen ja puhdistamolietteen käsittelemiseksi ja hyötykäyttämiseksi.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jäteveden puhdistuksen lisäksi muun muassa biokaasun tuotannossa, ravinteiden erottelussa ja harvinaisten maametallien talteenotossa.
Tutustu tieteen tuloksiin ja ota yhteyttä – kerromme mielellämme lisää.
Nanopar, Fortum Waste Solutions, UPM-Kymmene, Etelä-Savon ELY, Mikkelin kaupunki, Mikkelin vesilaitos, Savonlinnan Vesi, Järvi-Saimaan Palvelut, Tecwill Granulators, Suomen Ympäristökeskus, Suomen Vesilaitosyhdistys
Nyt pääset tutustumaan tieteen tuloksiin tutkijoidemme esittämänä. Tutkaile aiheita ja pysähdy 10-15 minuutiksi kiinnostavan aiheen pariin. Jos jokin jää mietityttämään, ota rohkeasti yhteyttä.
Tutkimustulokset ovat syntyneet Etelä-Savon Liiton rahoittamissa "Perinteisestä jätevedenpuhdistuksesta kohti resurssitehdasta"-, "Puhdistamolietteet hyötykäyttöön" ja “Uudet kokonaisvaltaiset toimintamallit biokaasun tuotannon materiaalitehokkuuden ja lopputuotteiden kierrätyslannoitevalmistepotentiaalin parantamisessa” -hankkeissa.
Olga Pastushok
nuorempi tutkija
Eveliina Repo
apulaisprofessori
Kapasitiivinen deionisaatio perustuu sähkövirran aiheuttamaan ionien liikkeeseen vesivirrassa ja sen avulla voidaan ottaa talteen muun muassa ravinteita. Tässä esityksessä kerromme erilaisten käyttöparametrien ja elektrodien vaikutuksesta erotukseen.
Rubaba Mohammadi
nuorempi tutkija
Arto Pihlajamäki
tutkijaopettaja
Elektrodialyysissa hyödynnetään sähkökemiallista erotusta ja kalvoerotusta. Sen avulla voidaan erottaa muun muassa ravinteita vesivirrasta. Tässä esityksessä kerromme erilaisten käyttöparametrien vaikutuksesta erotukseen.
Khum Gurung
tutkijatohtori
Mika Mänttäri
professori
Membraanibioreaktori on yksi edistyneemmistä vedenpuhdistustekniikoista. Se voidaan edelleen yhdistää hapetustekniikoihin poistaaksemme erilaisia haitta-aineita jätevedestä. Tässä esityksessä kerromme erilaisten käyttöparametrien vaikutuksesta lukuisten haitta-aineiden erotukseen.
Jannatul Rumky
nuorempi tutkija
Eveliina Repo
apulaisprofessori
Jätevedenpuhdistuksessa syntyy suuria määriä puhdistamolietettä. Puhdistamolietettä käytetään suoraan lannoitetarkoituksiin, mutta siitä voitaisiin myös tuottaa adsorbentti, jota voidaan käyttää harvinaisten maametallien talteen ottamiseksi. Tässä esityksessä kerromme lietteen käytöstä adsorbenttina.
Sabina Bec
nuorempi tutkija
Mika Mänttäri
professori
Puhdistamoliete sisältää paljon vettä, jonka poisto on haastavaa. Tässä esityksessä kerromme, millaisia kuivaustuloksia olemme saaneet infrapunasäteilyllä ja mikroaalloilla. Lisäksi kerromme, millaisia jatkohyödyntämismahdollisuuksia mikroaaltokäsittely tarjoaa fosforin talteenottoon.
Antti Metsälä
projektitutkija
Mika Mänttäri
professori
Säilörehu on yksi mahdollinen raaka-aine biokaasuntuotannossa. Tässä esityksessä kerromme enemmän säilörehun biokaasupotentiaalista ja biokaasuntuotannosta perustuen laboratoriokokeisiin.
Jannatul Rumky
nuorempi tutkija
Eveliina Repo
apulaisprofessori
Puhdistamoliete sisältää useita eri lääkeaineita, joiden tarkkoja vaikutuksia biokaasuntuotantoon ei tunneta. Tässä esityksessä kerromme, mitä lääkeaineita puhdistamoliete sisältää, ja millaisia viitteitä kirjallisuudesta on löydettävissä niiden vaikutuksesta biokaasuntuotantoon.
Sabina Bec
nuorempi tutkija
Mika Mänttäri
professori
Biokaasua voidaan tuottaa erilaisista raaka-aineista, joiden koostumus esimerkiksi ravinteiden suhteen vaihtelee. Yhtä lailla lopullisen mädätteen koostumus vaihtelee, millä voi olla vaikutuksia mädätteen jatkokäytön kannalta. Tässä esityksessä käymme läpi erilaisten teolllisuudessa käytössä olevien raaka-aineiden ja niistä tuotettujen mädätteiden koostumusta.
Shelmith Theuri
tutkija
Mika Mänttäri
professori
Anerobista membraanibioreaktoria voidaan kenties hyödyntää myös biokaasuntuotannossa. Tässä esityksessä kerromme enemmän reaktorin toiminnasta erilaisilla jätevesijakeilla.
Kiinnostuitko? Ota yhteyttä ja keskustellaan aiheesta lisää.
Riina Salmimies dekaani LUT School of Engineering Science 045 631 0917etunimi.sukunimi@lut.fi @RiinaSalmimies